Mainosvalokuvien_käyttöoikeudet

Mainosvalokuvien käyttöoikeudet

Valokuvien tekijän- ja käyttöoikeuksissa painavat monenlaiset asiat. Toisaalta on olemassa valokuvaajan oikeus ottamiinsa kuviin, ja toisaalta taas valokuvassa esiintyvän henkilön yksityisyydensuoja, ja oikeus omiin kuviinsa. Myös kuvien käyttöoikeudet markkinointitarkoituksissa otetuissa kuvissa ja journalistisissa tai dokumentaarississa kuvissa eroavat hieman toisistaan. Keskityn tässä postauksessa pääasiassa mainoskuvien käyttöoikeuksiin. Valokuvien käytöstä liikkuu paljon virheellistä tietoa ja harhaluuloja. Tilanteita, joissa pitää miettiä, onko kuvaa luvallista käyttää vai ei, on varmasti loputtomiin. Käyn tässä läpi yleisimpiä, itselleni usein vastaantulleita tapauksia.

Mitä valokuvien oikeudet käytännössä tarkoittavat?

Yleensä valokuviin liittyvissä oikeuksissa puhutaan valokuvaajan tekijänoikeuksista. Tekijänoikeus suojaa teoksen ilmaisuasua.

Valokuvien kanssa tekijänoikeussuoja onkin hieman mutkikkaampi asia, kuin esimerkiksi musiikissa tai kuvataiteessa – tekijänoikeussuosja syntyy, kun teos ylittää teoskynnyksen. Tavallisissa valokuvissa tämä ylittyy harvoin, koska se vaatii esimerkiksi aiheen, rajauksen tai valotuksen suhteen sellaisen otoksen, jonka kaltaista muut eivät ole ottaneet. Valokuvissa teoskynnyksenä pidetään sitä, voisiko kukaan muu samaan työhön ryhtyessään päätyä samanlaiseen lopputulokseen. Teosten tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolemasta.
http://kuvasto.fi/usein-kysytyt-kysymykset/

Tekijänoikeuslaissa on kuitenkin jippo tavallisten valokuvien varalle: niitä suojaa lähioikeussuoja. Käytännössä lähioikeussuoja eroaa juridisesti tekijänoikeussuojasta vain suoja-ajan osalta. Lähioikeus on voimassa 50 vuotta valokuvan ottamisesta. Voi siis sanoa. että lähestulkoon kaikkia valokuvia suojaa tekijänoikeussuojan sijaan lähioikeussuoja.
https://tekijanoikeus.fi/tekijanoikeus/lahioikeudet/

Tekijän- tai lähioikeussuojan haltijalla – eli valokuvaajalla –  on oikeus päättää, julkaistaanko hänen kuvansa somessa, Internetissä vai valmistetaanko siitä kenties printtejä. Näin ollen kuvan käyttämistä kaupallisissa tarkoituksissa täytyy aina sopia valokuvaajan kanssa.

Mutta sitten itse asiaan. Eli mitkä ovat niitä tapauksia, joissa valokuvien käyttö usein aiheuttaa erehdyksiä ja hämminkiä?

1. Valokuvaajan ottamat kuvat

Paras tapa hankkia markkinointiin sallittuja kuvia, on palkata ammattitaitoinen mainosvalokuvaaja ottamaan kuvat. Yleensä valokuvaaja antaa aina käyttää kuvia kaikkeen yrityksesi markkinointiin.  Joskus valokuvaaja saattaa kuitenkin rajoittaa ottamiensa kuvien käyttöä: joissain tapauksissa kuvan käyttölupa saattaa olla vain  joksikin aikaa ja tiettyihin medioihin. Lehtikuvaaja voi myydä julkaisuoikeuden ainoastaan yhteen julkaisuun, tiettyyn kokoon per kuva. Jos olet teettänyt valokuvaajalla kuvia yrityksesi käyttöön, tarkasta siis kuvaajan kanssa tehdystä sopimuksesta, missä ja miten kuvia saa käyttää.

Yritystoiminnan ulkopuolisiin käyttötarkoituksiin lupa on aina sovittava erikseen.

Esimerkki:

Valokuvaaja on ottanut mainosvalokuvia yritystoimintaasi varten. Näitä kuvia saat yleensä käyttää kaikessa yritystoimintasi markkinointimateriaaleissa, olipa kyseessä sitten some, nettisivut, blogi, lehtimainos, esitteet, katalogit, yrityksestäsi tehtävä lehtiartikkeli, vuosijulkaisu tai mikä vain. 

Jos olet vapaa-ajallasi aktiivisesti mukana esimerkiksi harrastusporukassa tai hyväntekeväisyysjärjestössä, et saa käyttää yritystoimintaasi varten otettuja kuvia näiden tapahtumien tai tuotteiden markkinointiin ilman asianmukaista lupaa valokuvaajalta, vaikka kuvat sisältönsä tai tyylinsä puolesta siihen sopisivatkin.

Kuvituskuva, kameran objektiiveja

2. Kuvien ”lainaaminen” netistä

Yleinen harhaluulo on, että omissa blogi- tai somepostauksissaan voi käyttää mitä hyvänsä Internetistä löytyvää kuvaa, jos muistaa julkaisun yhteydessä mainita lähteen. Tämä ei pidä paikkaansa. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että Internetistä löytyviä kuvia ei pidä ikinä kopioida ja julkaista yksityis- tai yrityskäytössä. Se, että muokkaat alkuperäisen kuvan tunnistamattomaksi, ei myöskään tee kuvista vapaata riistaa. Kuvia voi kyllä netistä tallentaa koneelle ja leikkiä itekseen kuvanmuokkausohjelmalla, mutta toisen ottamia kuvia ei voi julkaista luvatta. Jotkut kiertävät hieman tätä linkittämällä juttuun kuvan alkuperäisen lähteen, esimerkiksi: ”Katso kuvagalleria Dailymailin sivuilta” 

Jos löydät Internetistä kuvan, johon ihastut, kysy lupa sen käyttöön! Mikäli lupa heltiää, muista ilmoittaa kuvaaja ja/tai kuvan lähde käytön yhteydessä. Joskus saatetaan toivoa myös muuta nimeämistä, kuten stylistin tai meikkitaiteilijan nimi.

Internetissä on myös paikkoja, joista kuvia saa ladata kaikessa rauhassa mielin määrin: kuvapankit. Näistä kerron enemmän omassa blogipostauksessaan.

3. Henkilöiden oikeus omiin kuviinsa

Mikäli aiot käyttää jonkun tunnistettavan henkilön kuvaa markkinointiin, tähän on aina kysyttävä lupa. Lupa kannattaa pyytää mieluiten kirjallisena. Sopimuksessa tulee tähdentää kuvien käyttökohde ja aika, eikä henkilöä saa esittää halventavalla tavalla. Arkaluontoisuusasiat kannattaa kirjata ylös esimerkiksi näin: ”Mainoskuvassa esiintyvä henkilö tiedostaa mainoksen mainostavan vaginavoidetta ja hän on ymmärtänyt että kuva tulee näkymään bussipysäkeillä Suomen suurimmissa kaupungeissa vähintään vuoden ajan. ” Valokuvan henkilöllä on myös oikeus saada korvaus, mikäli hänen kuvaansa käytettään markkinointitarkoituksissa.

Yleiskuvat ihmisjoukoista ovat asia erikseen. Tilannekuvat julkisilta paikoilta, jossa näkyy suuri joukko ihmisiä, ovat yleensä sallittuja julkaistavaksi myös markkinoinnissa.

http://kuvasto.fi/2016/12/osaatko-kayttaa-kuvia-juridisesti-oikein-sosiaalisessa-mediassa/

Esimerkki:

Jos sinulla on cover-biisejä esittävä bändi, et saa käyttää kappaleiden alkuperäisen esittäjän kuvaa bändisi markkinoinnissa ilman artistin tai hänen edustajansa lupaa.

Sen sijaan keikan jälkeen on voit ottaa yleiskuvan yleisöstä, ja julkaista sen jälkikäteen esimerkiksisi sometililläsi, tai käyttää tulevien keikkojen mainoksissa. Jos joku kuvan henkilöistä on selvästi tunnistettavissa, lupa kuvan julkaisuun pitää kysyä.

Kuvien asianmukaisesta käytöstä kannattaa pitää tiukasti kiinni, sillä käyttöoikeuksien rikkominen voi johtaa jopa korvausvastuuseen ja imagoasi vahingoittavaan julkisuuteen.