Typografia

Typografia


Mikä ihmeen typografia?

Typografia tulee Kreikan sanoista ”typos” ja ”grafein” jotka tarkoittavat merkkiä ja kirjoittamista. Typografialla tarkoitetaan kirjaintyypin valintaa ja tekstin asettelua siten, että se helpottaa tekstin lukemista ja viestin perillemenoa.

Typografiaan kuuluu kirjaintyypin valinnan lisäksi muun muassa kirjainkoon ja tekstin värin valinta, marginaalien ja palstavälien asettelu, sisennysten määrittely, kirjan- ja rivivälistyksen asettelu.

Varsinkin pidemmissä teksteissä, kuten kirjoissa ja lehtijutuissa, typografia on suunniteltu oikein, kun siihen ei oikeastaan edes kiinnitä huomiota ja lukeminen sujuu vaivatta. Leipätekstissä oleellisinta on oikea fontin valinta. Sopiva fontti auttaa lukijan katsetta pysymään rivillä. Kirjasinkoko on myös tärkeää – liian pientä tekstiä on vaikea lukea, ja vastavuoroisesti liian suuri pistekoko näyttää epäsiistiltä.

Myöskin oikea rivikohtainen merkkimäärä on tärkeää. Ihmisen silmä hahmottaa kerrallaan noin 5–10 merkkiä, joten sekä liian pitkät että liian lyhyet rivit aiheuttavat katseen harhautumista riviltä, ja voivat tehdä lukukokemuksesta sekavan. Rivikohtaiseen merkkimäärään voi vaikuttaa fontin ja pistekoon lisäksi valitsemalla palstojen leveyden ja marginaalien koon oikein.

Tekstin on tärkeää näyttää tasaiselta. Kirjainvälistyksen – siis kirjainten väliin jäävän tilan – ei pidä missään nimessä olla liian suuri tai pieni.
Suomen kielessä on pitkiä sanoja, mikä aiheuttaa usein ongelmia tekstin asettelun kanssa.  Pitkien sanojen vuoksi sanojen väliin saattaa joskus jäädä epätoivottuja koloja. Tähän voi vaikuttaa välistyksen lisäksi tekstin tavutuksen asetuksilla. 

Oikean fonttikoon valinta on oleellista myös muualla, kuin leipätekstissä Väliotsikoiden ja otsikoiden tulisi erottua selvästi leipätekstistä, eikä väliotsikon ja leipätekstin välissä saa olla liian suurta tyhjää tilaa. 


Esimerkit erilaisista merkkivälistyksistä.



Julkaisuissa, joissa tekstin määrä on vähäinen, voi ottaa enemmän vapauksia typografian suhteen. Esimerkiksi mainosteksteissä liioitellun tiivis tai väljä välistys voi olla paikallaan, koska se oikein käytettynä se tehostaa huomattavasti viestiä.

Mainoksissa typografinen kontrasti on tärkeä asia.  Hyvin suunniteltu mainostypografia kertoo heti yhdellä vilkaisulla, mikä on mainoksen tärkein asia.



Typografinen hierarkia



Jotta yritysilmeen saa sopimaan käytettäväksi mahdollisimman monissa eri tilanteissa, kannattaa suunniteltaessa valita ainakin yksi fontti, josta on olemassa useampi erilainen leikkaus.


Esimerkki saman fontin eri leikkauksista



Eräs typografiaan sisältyvistä asioista on tekstin asettelu.

  • Vasemmalle keskitetty teksti sopii useimpiin tilanteisiin, koska se on helpoin lukea. Vasemmalle tasattu teksti on ainoa, joka soveltuu käyettäväksi pitkissä leipäteksteissä..
  • Keskitetty teksti näytää juhlavalta, mutta on kaikkein vaikealukuisin. Sopii käytettäväksi vain lyhyissä teksteissä.
  • Oikealle keskitetty teksti on myös kohtalaisen helppo hahmottaa. Sopii parhaiten lyhehköihin teksteihin, kuten kuva- ja mainosteksteihin.


     
Tekstin asettelulla on suuri vaikutus julkaisun ilmeeseen.



Erityyliset fontit soveltuvat käytettäväksi eri tarkoituksissa. Jotkut fontit ovat parhaimmillaan otsikoissa, jotkut leipätekstissä ja jotkut soveltuvat ainoastaan mainoskäyttöön. Yksi graafikon tärkeimmistä tehtävistä on tietää, mikä fontti sopii käytettäväksi missäkin tarkoituksessa.

Yhteen julkaisuun ei pidä ikinä valita käytettäväksi liian montaa eri fonttia. Nyrkkisääntönä kaksi tai maksimissaan kolme erilaista fonttia yhteen julkaisuun on sopiva määrä.




Fonttia valitessa kannattaa aina miettiä, mitä yritysilmeellä, logolla tai yksittäisellä julkaisulla haluaa viestiä.

Fonttivalinta vaikuttaa huomattavasti siihen, mitä julkaisusi katsojalleen kertoo.

Fontin valinta
Fontin valinnassa kannattaa olla huolellinen